“Silloin, kun majakka sytyttää valonsa, se ei mittaa myrskyä.
Se ei tuomitse myrskyä. Se ei sano itselleen:
Minun on ymmärrettävä, mihin tämä kaikki johtaa”,
ennen kuin se loistaa valoaan.
Se tietää vain, että se rakennettiin kestämään pimeyttä,
mahtavaa tuulta ja aaltoja, jotka syöksyvät loputtomasti
sen rakenteen ylitse.
Se ei myöskään pelkää. Se ei tiedä, milloin myrsky loppuu,
miten voimakkaaksi se yltyy tai syytä oman luomisensa takana.
Majakka tietää vain sen, että se on turvassa ja että sen täytyy loistaa valoaan pimeydessä auttaakseen muita löytämään tiensä sataman turvaan.
Se ei myöskään koskaan kysy sitä, miten siitä tuli valo, mutta se tietää, kuka se on ja mitä varten se on. Se tietää myös, että sen kantamaa valoa odotetaan ja pimeässä olevat etsivät sitä.”
(Suomennos kirjasta Lee Caroll : Lifting the Veil)
Herra on näet antanut meille tämän käskyn: -- Minä panen sinut valoksi kansoille, pelastukseksi maan ääriin saakka." (Apt. 13:47)
Tässä elämän myllerryksessä, vaikeuksien merellä.
Herra, anna valosi loistaa meistä.
Auta meitä loistamaan sinun rakkauttasi.
Auta eksyneet turvasatamaan.