Puheenvuoro

Evankeliumin voimaa

2011-01-08T13:51:00.003+02:00

Entinen huippukitaristi Jukka Tolonen löysi uuden suunnan elämälleen vankilassa.

Kitaristi Jukka Tolonen tuomittiin törkeästä pahoinpitelystä ja huumausainerikoksesta toukokuussa 2008 ehdottomaan vankeuteen, josta hän vapautui marraskuussa 2009 – muuttuneena miehenä.: "Vankila oli parasta mitä mulle saattoi tapahtua, ja ilman sitä en olisi enää elossa. Mä olin huumeista niin heikossa kunnossa, että lääkärit kutsuivat jo lääketieteelliseksi ihmeeksi", Tolonen sanoo HS:n haastattelussa.

Mitään sankaritarinaa hän ei halua selviytymisestään sepittää, vaan olla varoittava esimerkki.
Tolonen puhuu arkaillen ja häpeillen myös siksi, että tuomion aikana alkaneen muutoksen "maksajaksi" joutui syytön sivullinen. Hän puukotti sekavassa mielentilassa kolmekymppistä naista kolmasti ylävartaloon, tosin ilman vakavia tai pysyviä vammoja. Ja lopulta anteeksi saaden.

"Vasta vankilassa aloin synnintunnossasi tajuta, mitä olin tehnyt, kuinka pohjalla olin elänyt ja kuinka pielessä elämänarvoni olivat olleet. Mä käytin amfetamiinia päivittäin kolmetoista vuotta", sanoo Tolonen, joka vaikuttaa nyt paljon terveemmältä kuin kymmenen vuotta sitten.
Puhe etenee jäsennellysti, posket ovat pyöristyneet, ja hän on saanut amfetamiinin tuhoamien hampaiden tilalle uuden purukaluston, jota ei tarvitse hävetä ja peitellä.
"Mä en yritä teeskennellä. Viimeiset kaksi ja puoli päihteetöntä vuotta ovat olleet kovia, ja tulevat olemaan seuraavatkin. Mutta koskaan ei ole myöhäistä katua ja tehdä parannusta. Se on nyt mun pääpointti."

Tolonen uskoo, että hänet pelasti viime kädessä vankilassa koettu voimakas uskonnollinen herätys – lääkäreiden, sosiaalityöntekijöiden ja vertaisryhmien sekä omaisten osuutta väheksymättä.

Jukka Tolosen virsialbumi Juudaan leijona julkaistaan helmikuussa. Laulamaan ryhtynyt Tolonen soittaa kitaristi Marzi Nymanin tuottamalla levyllä pianoa ja bassoa, mutta aika sankarikitaristina on ohi, sillä sormet eivät tottele kunnolla aivojen käskyjä

Vaikea Risti

2010-11-03T17:59:00.003+02:00

Hän nurkui ja valitti aina. Ei kenenkään risti näin paina.
Ja lukemattomat kerrat hän kääntyi puolehen Herran;
Ei sovi ristini harteille minun, ois Herra helppo tää vaihtaa sinun.
Uuden kantaisin nöyrällä miellä, en enää nurkuisi tiellä.

Hän illalla rukoili jälleen, näki unta yöllä tälleen:
väsyneenä taakkansa alla kulki polulla hankalalla.
Tuli itse Mestari vastaan näin vaivoihin vaipunutta lastaan.
Minä rukouksesi kuulin, sanoi Mestari hymyhuulin.
Tule kanssani yrttitarhaan, nyt valita saat ristin parhaan.

Syttyi riemu nurkujan mieleen, heitti ristinsä portin pieleen.
Mikä valtava ristin joukko, täynnä tarhan jokainen loukko.
Nyt valitsen ristin uuden - tuolla on risti kuuluisuuden
miten käynee se harteilleni? Ei, ei sovi se taakakseni.
Entä tuo, jonka kilpi on valta? Mutta voi, kovin hankalalta
tuntui sekin mielestäni, ei ollut se etsimäni.

Näin ristiltä toisen luokse hän aamusta iltaan juoksee.
Oli vikana missä mikin, jos kuinka hän sovittikin.
Mikä painoi mihinkin tapaan, mikä olkaan, mikä lapaan.
Joku karkea hankasi pintaan, eräs liiaksi painoi rintaan.
Tavat muutamat selkään vaivan, jotkut käsiä särkivät aivan.
Hän kylpi jo kyynelissä, ei sopivaa ristiä missään.

Aurinko viime säteitään heitti, pian seudun pimeys peitti.
Tuli samassa Mestari tarhaan, kysyi: Joko löysit sä ristin parhaan?
En Herra, en löytänyt laisin, jospa uudestaan etsiä saisin.
Sanoi Herra: Jos sallit, autan vähän, mitä sanoisit ristihin tähän?

Oi Herra tää helppo on kantaa, jos mulle tämän voisit antaa.
Ei mistään tää paina, tätä nöyränä kantaisin aina.
Hymyili Mestari jälleen ja hiljaa virkkoi tälleen:
Hyvä, että se sulle on mieleen, juuri sen hylkäsit portin pieleen.
Sait takaisin ristisi oman, mielestäsi raskaan kelvottoman.
Se sopii juuri sun harteillesi, se sinun on siunaukseksi.

Tämä tarina opettaa meitä - usein kulkiessa vaivojen teitä
nousemme mielin haikein: on minun ristini vaikein.
Tuskin veljellä ristiä lainkaan, miksi minä tään taakan sainkaan?

Jos näin on mielemme milloin, hyvä meidän on muistaa silloin:
On taakoista ristitarhain meille oma ristimme parhain.
Siinä on meidän olkamme malli, siunaukseksi Luoja sen salli.

Hilkka Partanen

Alaspainettujen Kristus

2010-09-04T20:11:00.003+03:00

Tapio Nousiainen kirjoittaa yhdessä kirjassaan seuraavaa (lyhenneltynä):

"Sinä olet alaspainettujen Kristus, sillä sinä sanot: "Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekevät ja raskautetut, niin minä annan teille levon"
Sinä alaspainettujen Kristus olet kaikkialla, missä on alaspainettuja, unohdettuja ja hyljättyjä, sillä sinä itse olit alaspainettu ja hyljätty, sinä huusit: "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit"
Sinusta sanottiin: "Minä olen maan mato enkä ihminen, ihmisten pilkka ja kansan hylky"

Sinä näet kodissa alaspainetun vanhuksen, joka tuntee olevansa tiellä ja hyödytön tämän kustannuslaskelmiin perustuvan ajan keskelllä....
Sinä näet alaspainetun vaimon juomarin kodissa, lapsilauma ympärillään, lapsivuoteista väsyneenä, kädet täynnä työtä, huolia ja tuskaa....
Sinä näet alaspainetun pikkupojan ja tytön..... arkana kulkemassa kuolutietään terveiden ja raakojen tovereiden pilkkaamana......
Sinä näet alaspainetun irtolaisen Ilmajoen työlaitoksessa, alkoholistin Tervalammin parantolassa, kuritushuonevangin Konnunsuolla, pyttymiehen Kakolassa ja nuorisovangin Keravalla....

Sitten minä huomasin sinut heidän vierellään, sinä alaspainettujen Kristus. Sinun silmäsi katsovat heihin tyynesti, hellästi ja lempeästi ja minä iloitsin ajatellessani näiden alaspainettujen osaa tuomiopäivänä, jos he tarttuvat sinun käteesi Kristus."

> Osuvaa tekstiä Nousiaiselta myös 2000-luvun elämään paineisiin. Alaspainettujen Kristus on keskellämme antaen meille tulevaisuuden ja toivon. Nähkäämme Kristus tänäkin päivänä kuormiemme kantaja ja levon antajana, meidän alaspainettujen perilleviejänä.

Siunausta ja jaksamista päivääsi Jeesuksen avulla !

Kari

Nykyajan marttyyrit

2010-03-05T11:50:00.003+02:00

Intiasta kuului uusia uutisia kuluneella viikolla:
- uskovien vainot ovat lisääntyneet. Yhtenä yönä tuhottiin 20 kirkkorakennusta ja 200 muuta srk-rakennusta on tuhoamissuunnitelmien kohteena. Samalla on uhattu 200 pastorin henkeä.

Pieniä suvantovaiheita lukuunottamatta uskovien olot osissa Intiaa näyttävät koko ajan joutuvan ahtaammalle, marttyyrien aika ei ole ohi 2000-luvun maailmassakaan.

Intia tarvitsee voimakasta esirukousta. Rukoilkaamme myös koti-Suomen puolesta. Meillä ei ole nimeksikään ulkoisia vainoja, mutta sitä enempi henkistä painetta elävää evankeliumia vastaan. Meilläkään ei ole varaa olla laakereilla, vaan käyttää rukouksen asetta hyödyksemme, jotta voittajina perille kostumme, emmekä menetä otetta elävään evankeliumiin.

"Olkaa raittiit, valvokaa. Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä. Vastustakaa häntä lujina uskossa, tietäen, että samat kärsimykset täytyy teidän veljiennekin maailmassa kestää. Mutta kaiken armon Jumala, joka on kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa Kristuksessa, vähän aikaa kärsittyänne, hän on teidät valmistava, teitä tukeva, vahvistava ja lujittava. " ( I Piet 5: 8-10)

Kari

Lisää lopunajan enteitä ?

2010-03-01T14:27:00.003+02:00

Juuri ollaan selvitty Haitin järistys-uutisesta, kun taas uusi tieto levisi: Chilen rannikolla oli voimakas järistys. Aineelliset tuhot olivat mittavat, mutta ihmishenkiä menetettiin huomattavasti vähemmän kuin Haitissa, nykytiedon mukaan ehkä n 700.
- lisäksi Chilen järistys sai aikaan tsunamin, joka eteni suinkukoneen nopeudella ja 21-25m korkuisena hyökyaaltona. Onneksi varoitusjärjestelyt toimivat ja ihmishenkien menetyksiltä lienee säästytty rantavaltioissa Tyynellä Valtamerellä.

Viimeisin uutinen luonnonmullistuksien saralla oli uutinen, jonka mukaan etelämantereen jäätiköstä oli lohjennut jäävuori, kooltaan puolet Saimaan vesistön pinta-alasta. Vielä ei tiedetä tarkoin, jääkö se paikoilleen vai ajelehtii eteenpäin. Mikäli ajelehtiminen alkaa, asiantuntijoiden mukaan suurella todennäköisyydellä se vaikuttanee Golf-virran kulkuun jäähdyttäen pohjoisen pallonpuoliskon ilmaa muutaman kymmenen vuoden säteellä.

Ihmeen paljon erilaisia uutisia tulvii korviimme. Ainahan näitä on ollut, mutta nykyään tuntuu, kuin niiden esiintymistiheys kasvaisi huomattavasti. Oiskohan toteutumassa Raamatun ennustus, jonka mukaan Jeesuksen tulon aattohetkinä on voimakkaita luonnonmullistuksia.

Oli miten oli, saamme luottaa tähän: "Mutta kun nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä"

Kari

Kohta kajahtaa !?

2010-02-17T11:01:00.004+02:00

"Google lupaa: Pian käytät sujuvasti kieltä kuin kieltä

Googlen toimitusjohtaja Eric Schmidt uskoo, että niin sanotut pilvipalvelut tuovat mobiilimaailmaan palveluita, joista olemme voineet vain uneksia. Seuraava askel on Schmidtin mukaan se, että voimme puhua puhelimessa vieraskielisen henkilön kanssa. Tällöin suomalainen voisi vastata suomeksi vaikkapa kiinaa puhuvalle.
Google demosi Barcelonan Mobile World -tapahtumassa reaaliaikaista optista kielenkääntäjää. Saksankielisestä menusta otettiin valokuva ja Google Translator käänsi sen hetkessä englanninkieliseksi. Yleisö aplodeerasi."

Siinä talouslehden uutinen viimeisimmästä mobiiliteknologiavaiheesta, joka on tulossa. Pian voidaan kommunikoida kenen kanssa tahansa ilman rajoja. Arkipäivää lähitulevaisuudessa ?

Tulee väistämättä mieleen Raamatun tapahtumat Baabelin tornin rakentamisen myötä. Kaikilla oli yhteinen kieli ja mieli ja seurauksena pilviin asti ulottuva rakennelma, jonka Jumala tuhosi.

Käykö nyt samoin ? Kaikilla on kohta "yhteinen kieli" ja pian ei mikään ole ihmiselle mahdotonta. Historia toistaa itseään ja sitten Jumala astuu alas Jeesuksen takaisin tulon myötä ja ihmismahti saa lopun.

Jeesus tulee nähtävästi melko pian. Olemmeko valmiit vai tavoitetaanko meidät keinutuolista rauhassa istuen ? Onko mielemme taivaallisiin vai yllättääkö Jeesuksen takaisintulo meidät kuten Nooan aikalaiset sekä Baabelin tornin rakentajat ?

Toisaalta: mikä valtava mahdollisuus evankelioinnille ja lähetystyölle avautuukaan tällaisen uuden mobiiliteknologian kautta. Sitä tuskin nuo asian kehittelijät ensimmäisenä ajattelevat, mutta mehän käytämme kaikki mahdollisuudet evankeliumin hyväksi, jos asiat näin etenevät =)

Kari

Tappomeininki

2010-02-12T23:44:00.004+02:00

Ollaan taas yksien olympialaisten kynnyksellä

ja iso joukko kisaajia kokoontuu yhteen.

Kun katsoo joukkoa Vancouverissa, erottuu kaksi porukkaa: Toinen, melko iso, porukka koostuu kilpailijoista, jotka on ns. tusinatavaraa. Harjoiteltu on ja tietty taso saavutettu ja siihen tyydytään. Ollaan tyytyväisiä tiettyyn pistesijaan eikä edes haaveilla mitalista, saatikka voitosta.

Ollaan luovutettu jo etukäteen !

Toinen, yllättävän pieni joukko, koostuu yksilöistä, joilla on tappamisen meininki. Vain paras kelpaa heille ja sen eteen on uhrauduttu. Ei ole säästetty vaivaa eikä hikeä. Eräskin tällainen entinen olympiavoittaja haki voittosävelet yksinäisistä harjoitushetkistä vetiseltä suolta, jossa juoksi polviin asti upottavassa hyhmässä lähes puolitiedottomalle asteelle joskus. Mutta tulosta syntyi ja ladulla oli hiihtäjä tappomeininki päällä ja maalissa kultamitali kaulassa.

Miten on laitamme elon kilparadalla ? Tyydymmekö tusinatavaraan ja nippanappakristillisyyteen, jonka ainoa saldo on oma perille pääsy rimaa hipoen ? Vai onko meillä tappomeininki: kaikki tai ei mitään evankeliumin puolesta ? Olemmeko valmiit upottavaan suojuoksuun eli rämpimään henk'hieveriin umpimaastossa vain, jotta tuloksia syntyy ?

Haaste itselleni ja muille: Ei tyydytä puolinaiseen systeemiin omalla kohdallamme uskon asioissa ja evankelioinnissa! Vaikka muut luovuttaisivat, niin otetaan me motoksemme tappomeininki. Taistellaan todellinen uskontaistelu sielunvihollisen valtoja ja voimia vastaan ja voitto tulee: sieluja pelastuu maailmasta ! MUTTA ne eivät tule ilmaiseksi eivätkä sillä, että toisille kohteliaasti etusijaa annamme . Ylös, ulos ja liikkeelle, kanssaveljet ja -sisaret, nuoremmat ja vanhemmat. Tehdään puoleltamme kaikki mikä voidaan, Jumala kyllä hoitaa oman osuutensa. Tärkeintä on kääntää katse naapurista oman puseron sisään tässäkin asiassa ja sitten tapahtuu !!!!

Siunattua "tappomeininkiä" toivoopi

Kari

Ylivieska odottaa meitä !

2009-12-10T10:08:00.003+02:00

"Tee minut soihduksi yöhön
kirkasta kynttilä tää,
että sä palvelustyöhön
voisit mun lähettää.

Tähkiä varisten taipuu
pellolla Kristuksen.
Yöhön ja kuolemaan vaipuu
sieluja veljien.

Liekit kuoleman vuottaa
vierelläs kulkevaa.
Päiväkin painoja tuottaa,
kylväjät kiiruhtakaa !

Kylväjät, sukua meille
hukkuvat sielut on nuo.
Siksipä kujille, teille
kiiruhda veljesi luo.

Sytytä soihtuni, Herra,
kirkasta kynttilä tää !
Auta. että ylhäällä kerran
kirkkaana veljeni nään.
( Hilja Aaltonen )

Edellä oleva runo kirvoitti mieleeni parikin Raamatun kohtaa, jotka haluan sinulle jakaa ja jotka rohkaiskoon meitä eteenpäin sielujen voittamisen tiellä:
- "Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän. Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa " ( Luukas 10:2)
- Mutta minä sanoin: "Voi Herra, Herra! Katso, en minä kykene puhumaan, sillä minä olen nuori."Niin Herra sanoi minulle: "Älä sano: 'Minä olen nuori', vaan mene, kunne ikinä minä sinut lähetän, ja puhu kaikki, mitä minä käsken sinun puhua.Älä pelkää heitä, sillä minä olen sinun kanssasi ja pelastan sinut, sanoo Herra." ( Jeremia 1:6-8)

Ylivieska odottaa meitä ja elävää, synnistä vapauttavaa evankeliumia kauttamme !

Hätä ja tarve evankeliumin puoleen on suuri. Lähtekäämme yksilöinä ja yhdessä liikkeelle. Meitä tarvitaan tänäkin Jouluna. Joulurauha on hukassa liian monen kohdalla ja meillä on siihen vastaus:
- Ja hän on synnyttävä pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus, sillä hän on vapahtava kansansa heidän synneistänsä ( Matt 1:21) !

Kari

Syttyköön tuli keskellämme

2009-12-04T21:11:00.004+02:00

"Oi, Herra, anna tultasi ja
puhdista Sun kultasi.
Polta kaikki kuona pois
ett' sinun kuvas meissä ois.
Oi, älä anna sammua, vaan lisää yhä enemmän
tulta meidän sydämiin, alttarille palamaan.

Oi Herra, Herra Eliaan, sä olet tulen Jumala.
Tulta anna ylhäältä, se kirkastaa sun nimeäs.
Me emme elä savussa, vaan tulta sydän haluaa.
Tulta, tulta enemmän, syttyköön se palamaan !!!"

Näin osuvasti ja Jumalan kohtaamista kaivaten vanha Jumalan sotaurho Niilo Heimonen runoili. Samalla hän osoitti tien, millä tuon tulen piiriin päästään:
"Oi, sielu, kulje polvillas ja ole ylisalissas.
Liekki taivaan lankeaa ja kielen siteet aukeaa.
Saat uusin kielin ylistää, sä taivaallista Ystävää.
Sullekin, oi, lahjanatuli Taivaan annetaan".

Kuten edesmenneellä Niilo-veljellämme Kuopiossa, olkoon halumme täyttyä Jumalan tulesta niin voimakas, että sielut ympärillämme löytävät tiensä Jumalan tykö. Nyt on aika Jumalan kohtaamisen, nyt on aika tulen syttymisen kohdallamme, seurakunnassamme ja paikkakunnallamme. Monet odottavat elävää evankeliumia !!

Kari

Tahdotko vapaaksi ?

2009-11-20T11:37:00.004+02:00

Tahdotko vapaaksi synneistäsi?

Oi, veressä vain voima on ain !

Tullos, niin rauhan saat sieluhusi,

kun puhdistus veressä on.

Löytyi voima, voima ihmeinen

veressä Jeesuksen.

Löytyi voima, voima voitokas

Vapahtajan haavoissa vain.

Monet ovat kahleet ja esteet tiellä kilvoituksen. Monet ovat ansat, johon langeta voimme. Näitä katsellessa mielen valtaa epätoivo, kuinka voiton asioissa näissä kaikissa saada mä voin ?

Vastaus löytyy em laulunsanoista: oli kyse kahleista synnin tai himon, kahleista murheiden tai sairauden, veressä Jeesuksen voima on tänäänkin. Tuo veri, joka Golgatalla vuodatettiin n 2000 vuotta sitten, siinä on avain asioihimme v 2009.

Olit nuori tai vanha, mies tai nainen, elämänolosuhteet mitkä vain, juuri sinä olet kutsuttu tähän pelastukseen, joka tarjotaan Jeesuksessa meille jokaiselle. Älä epäröi, tartu kiinni tähän pelastusrenkaaseen , joka meille heitetään Taivaan taholta juuri nyt !

Kari

Ihmeellinen armo

2009-11-08T21:52:00.001+02:00

"On armo suuri ihmeinen,

se muutti sydämen.

Mä kuuro, sokea, sain ihmeen kokea.

Nyt kuulla, nähdä voin".

Ihmeellinen armo ja läsnä juuri silloin, kun sitä kipeimmin tarvitaan.

Melko helposti tulee mieleen ajatus: kyllähän minä, mutta entäpä toiset.

- Jonkinasteinen ylemmyydentunne valtaa mielen ja muut alkavat tuntua perin huonoilta vaeltajilta. Mutta onneksemme ( onnekseni !) Jumala on näissä tilanteissakin hereillä ja pian alkavat Jumalan myllyt pyöriä. Kovin korkealle ja pystyasentoon kohonnut nokka painetaan alas ja niin kadoksiin joutunut nöyryys pikkuhiljaa taas löytää tilaa sisällämme, toivottavasti pitemmäksikin aikaa.

Psalmintekijä korostaa tätä nöyrtymisen merkitystä seuraavasti:

" Ennenkuin minut nöyryytettiin, minä eksyin,

mutta nyt minä noudatan sinun sanaasi......

Hyvä oli minulle, että minut nöyryytettiin:

niin minä opin sinun käskysi.......

Herra, minä tiedän, että sinun tuomiosi ovat vanhurskaat,

ja uskollisuudessasi sinä olet minut nöyryyttänyt."

Ihmeellinen armo: läsnä aina kun sitä kipeimmin tarvitaan. Armoa on nähdä virheensä, armoa on tunnustaa ne ja armoa on saada heittää raskas syyllisyys harteiltaan veren puhdistavan voiman avulla.

Tästä ihmeellisestä armosta toteaa Raamattu:

"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.

Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi ".

Onneksi on tie, jolla voi selvitä perille asti !

Siunausta.

Kari

Taas yllätyksenä !?

2009-10-06T11:06:00.007+03:00

Nastakelit yllättivät rengasliikkeetkin:
"Talvirengasralli on viikkoja tavanomaista aikaisemmassa. Kruunupyyläinen Pekka Saajoranta vaihdatti autoonsa kokonaan uudet nastarenkaat maanantaina, kolmisen viikkoa tavanomaista aikaisemmin. Kokkolalaisen rengasliikkeen myyjä Petri Vehmanen sanoo, että sesonkityöntekijät on pitänyt hälyttää kiireellä töihin."

Näin kirjoittaa Keskipohjanmaa tänään. Joka syksy sama talventulo, yhtä varma ja itsestäänselvä ja aina se yllättää.

Entäpä Jeesuksen takaisintulo maanpäälle ja uskovien ylöstempaus: onko se asia, joka yllättää meidät valmistautumattomina vai "onko nastarenkaat alla". Tuo "nastarenkaiden allaoleminen" hengellisessä mielessä tarkoittaa sitä, että olemme uskossa, synnit on poispyyhitty Jeesuksen sovitustyön kautta ja näin matkapiletti taskussa, kun lähdön aika tulee.

Jeesuksen tulo maan päälle n. 2000v sitten oli iso yllätys monille. Miten mahtanee olla seuraava Jeesuksen tulo, jolloin iso joukko uskovia sanoo hyvästit tälle maalle ja siirtyy parempiin majoihin ?

Huom! Jeesus tulee yhtä varmasti kuin talvi ja liukkaat kelit, oletko valmis vai kuulutko yllätettävien joukkoihin ?

Kari

Oletko huomannut omaavasi tekosyitä elämässäsi ?

2009-02-23T12:32:00.003+02:00

Tässä eräänä aamuna viettäessäni hiljaista hetkeä täällä Reykjavikissa mieleeni nousi asia, joka sai minut hämmentymään ja miettimään: Jumala alkoi puhumaan minulle saamattomuudesta.

Aloin miettimään erilaisia tilanteita elämästäni. Mieleeni nousi asioita, jotka eivät aina ole niin mukavia, asioita jotka ahdistavat tai muuten vaan ei huvita. Tilanteita, joissa minusta tuntuu, että en pysty ja kykene tekemään sitä. Muutaman päivän kuluttua eräs tiimiläisistäni piti hartauden, jonka aiheena oli tekosyyt elämässä. Aihe liippasi todella läheltä minua. Tutkailimme omia käyttäytymismalleja ja reaktioita. Hetken kuluttua tajusin, että minunkin elämässäni on paljon tekosyitä. Tekosyitä siitä, että miksi en tekisi jotakin asiaa, miksi ei huvita ja miksi asioita jää tekemättä.. Aloin miettimään saamattomuutta hieman tarkemmin.. Lista senkun täyttyi.. hmm.. olen liian nuori, iso ja en ole tarpeeksi hyvä tai viisas ja sitä ja tätä... En taida lainkaan kyetä tekemään asiaa.

Mutta mitäs Raamattu sanoo?

Aabraham oli vanha, Iisak oli unelmoija, Sakkeus oli pieni, Gideon oli peloissaan, Simsonilla oli pitkät hiukset, Jeremia ja Timoteus olivat nuoria, Rahab oli prostituoitu, opetuslapset nukahtivat kesken rukouksen jne. Kyllä Raamatussa esiintyvillä henkilöilläkin oli myöskin monenlaisia kamppailuja ja "tekosyitä" elämässä, mutta Jumala käytti heitä voimallisesti silti.

Tässä mielestäni erittäin hyvä esimerkki:
II Moos. 4: 10-15 kerrotaan kuinka Mooses sanoi Herralle: “Minä en ole puhetaitoinen mies”. Mutta Herra sanoi hänelle: “Kuka on antanut ihmiselle suun? Mene nyt siis, minä olen sinun suusi apuna ja minä opetan sinulle, mitä sinun on puhuttava”. Mooses siltikin sanoi: “Oi Herra, lähetä kuka tahansa muu”. Mutta Herra uskollisesti lupasi siltikin olla Mooseksen apuna.

Raamatun kohta sai minut todella pysähtymään ja miettimään sekä seuraamaan käyttäytymismallejani ja tekosyitä. Haluaisin rohkaista teitä lukijat miettimään ja kysymään Jumalalta, omaatko sinä tekosyitä joita voisi tunnistaa ja karsia pois elämästäsi? Vaikeaahan se tahtoo olla, kun oma luonto taistelee vastaan ja kuiskutus käy korvassa, että “ehei, et sinä siihen pysty” yms. Mutta taistelu niitä vastaan todella kannattaa ja Jumala voi ja haluaa käyttää sinua täydellä potentiaalilla. Täytetään meidän mielemme Jumalan sanalla ja käännetään katseemme Jeesuksen näissä tilanteissa. Uskalletaan ottaa niitä vaikean tuntuisia askeleita elämässämme ja luotetaan siihen, että Jumala on meidän tukemme ja turvamme jokaisella askeleella.

Siunausta teille kaikille!!

Karoliina Knuutila

Kristuksen tunnustaminen ja tunteminen

2009-01-07T10:19:00.004+02:00

Kävimme perheemme kanssa ulkoilemassa ja veimme lapsemme pulkkamäkeen. Oli mitä täydellisin talvi-keli. Otimme eväät myös mukaan ja paistoimme nuotiolla makkaroita. Kun sitten saavuimme kotiin ja aloin vielä kolata lumista pihaamme, alkoi Herra puhua sydämelleni asioita Hänen tunnustamisestaan ihmisten edessä.

Arkisen elämämme keskellä uskovina tulemme tämän asian eteen useinkin. Uskoamme koetellaan tässä asiassa monin eri tavoin. Jeesus kuitenkin kehoittaa meitä tunnustamaan uskomme ihmisten edessä ja silloin myös Jeesus on tunnustava meidät Jumalan edessä ( Luuk 12:8-12 ) . Suomalaisten kannalta tuo Raamatun kohta on vaikea siksi, että haluaisimme mielummin olla Jumalamme kanssa kahden. Emmehän voi puhua niistä asioista muille. Emme halua mennä ihmisten eteen ja olla alttiina haavoittumisille ja katseille. Tämä on ongelmamme.
On helpompaa olla hiljaa uskonsa tunnustamisen kanssa. Ja jotka uskoaan ääneen tunnustavat, heitä kartetaan. Miksi emme tunnusta olevamme uskossa? Onko kysymys ihmispelosta vai pelkäämmekö, että meitä luullaan heikoiksi.

Jeesuksen tunnustaminen ei kuitenkaan ole mikään hengellinen suoritus. Uskonsa tunnustaminen on lähinnä sitä, että arkisessa elämässä tulee eteen tilanteita, jolloin uskoamme koetellaan. Joku saattaa esim. pilkata Jeesusta tai muuten kiroilla ja kuuluttaa omaa jumalatonta elämäänsä. Olenko silloin joukossa mukana myöntymässä mölinään vai pyydänkö käyttäytymään kunnioittavammin? Vai olenko ollut hiljaa silloin, kun olisi pitänyt kenties puhua? Elämässämme siis tulee eteen tilanteita, jolloin uskon tunnustaminen on väistämätöntä.
Emmehän rakasta salaa omaa tyttö-/poikaystäväämme tai puolisoamme, vaan tuomme iloiten julki, kuka on rakkautemme kohde. Uskonelämämme kohdalla salaa rakastaminen ei kelpaa elämäntavaksi. "Te olette maailman valo. Ei kaupunki voi pysyä kätkössä, jos se on ylhäällä vuorella." (Matt. 5:14 )

Uskonsa väistäminen käytännössä on uskonsa kieltämistä. Kiertely, valheet ja keskustelukumppanin harhaanjohtaminen rohkean suun tunnustuksen sijaan aiheuttavat mm. huonoa omaatuntoa sekä tunnetta siitä, että on epäonnistunut uskovana ja murhetta. Mutta mitä aikaisemmassa vaiheessa ympäristömme tulee tietoiseksi uskostamme, sitä vähemmän selittelyjen ja valheiden verkkoon uskova kietoutuu.

Usko ja Jeesuksen tunnustaminen kuuluvat yhteen ( Room 10: 8-10). Jos uskova ei tunnustaisi uskoaan, niin ei-uskovat ihmiset hänen ympärillään työssä, koulussa, harrastuksissa jne pitäisivät häntä kaltaisenaan.
- Moni toivoo, että hänet tunnettaisiin ns. "hyvänä tyyppinä" ennen paljastumistaan kristityksi. Hyvä tyyppi -imagosta voi kuitenkin olla vaikeaa luopua ja näin ollen uskosta kertominenkin voi jäädä.

Arka ihminenkin on usein vähemmän tärkeissä asioissa kuten politiikassa tai pukeutumisessa rohkea antamaan oman mielipiteensä, mutta kaikkein tärkeimmässä ja arvokkaimmassa eli uskonsa tunnustamisessa hän saattaa horjua. Kuitenkin Jumalan suuruuden tajuaminen itsensä ja muihin ihmisiin verrattuna auttaa uskosta todistamisessa. Raamattu lupaa, että kerran kaikki ihmiset tulevat polvistumaan Jumalan edessä.

Mitä hyvää uskostaan kertomisesta seuraa? Siitä tulee itselle hyvä mieli ja lisää rohkeutta elää ja olla uskovaisena ihmisenä. Näitä ei voi verrata mihinkään. Kaiken tarkoituksena on tuottaa elämällään kunniaa Jumalalle. Hän toivookin, että sydämemme asettuu Hänen puolelleen.
Meitä kehoitetaan tutkimaan itseämme, olemmeko uskossa ( 2 Kor 13:5 ). Kun tunnemme Jeesuksen olevan sisäisesti meissä, niin silloin elämme Häntä lähellä ja hän on meissä. Jeesuksen tunteminen ei pelkästään ole tietoa Hänestä, vaan läheistä yhteyttä Häneen. Se on rukouksessa viipymistä, hänen armonsa tuntemista, jatkuvaa kasvamista kristittynä ja katsomista Raamatun Sanaan sekä siihen luottamista. Sana opettaa: eläkää Hänen yhteydessään, juurtukaa häneen, rakentakaa elämänne hänen varaan ( Kol 2: 6-8).

Usein ulkokuoremme saattaa pettää läheisemme. Voimme ulospäin näyttää iloisilta, rikkailta ja hyvinvoivilta, mutta sisimmässämme saatamme olla hyvinkin pahoinvoivia. Olemme ajautuneet kauemmaksi Jumalasta ja ulkoiset asiat ovat tulleet meille tärkeimmiksi kuin mikään muu. Kilpailemme kenties naapuriemme kanssa paremmasta autosta, talosta tai sohvasta tai kenties avioliitoissamme on ongelmia, mutta emme halua tuoda niitä Jeesukselle. Sisin voi olla tuskaa täynnä siinäkin talossa, jossa kaikki näyttävät päälle päin kauniilta. Kuitenkin Raamattu meitä opastaa, ettei rikkaus, maallinen tavara, kauneus, perintötekijät, lapsuuteni kokemukset eikä ajallisen elämämme muotoutuminen ole tärkein ja varsinainen elämämme, vaan ydin on Kristuksen sisäinen tunteminen. Se on perusta, johon elämäni rakennan ja koen lopulta aina täyttymyksen tässä kallioperustassa ja pelastuksessa. Paavali asetti kaiken muun roskaksi Kristuksen tuntemisen rinnalla ( Fil 3:8 ). Asetammeko me?

Eräässä hengellisessä laulussa lauletaan: "Usko Jeesukseen on enemmän kuin mielipiteet maan, se on enemmän kuin osaamme me ajatellakaan. Se on rakkaudella ojennettu käsi Jumalan, johon tarttumalla elää uskallan!

Tartu rohkeasti tuohon käteen! Pelastuksen ovi on avoinna!

Katja Åkerlund